Tekstit

5.1 Tekoäly vs. koneoppiminen

Kuva
  5.1 Tekoäly vs. koneoppiminen Mitä on tekoäly? Monille tekoälyn ymmärtäminen käsitteenä on vaikeaa. Suomalaisista riittävä määrä ymmärtää tekoälyä, niin että yritykset voivat toiminnassaan hyödyntää sitä. Kuitenkaan toivottu, ihanteellinen tai ehkä tavoitteellinenkaan määrä suomalaisista ei vielä ymmärrä tekoälyn käsitettä tarpeellisella tasolla. Jargonmankeli -podcastin jaksossa Antti Merilehto määrittelee tekoälyn olevan sellaista toimintaa koneen toimesta, joka ihmisen tekemänä olisi älykästä toimintaa. Tekoälyyn liittyy myös käsite koneoppiminen. Nämä kaksi eivät tarkoita keskenään samaa asiaa, vaan koneoppiminen on tekoälyn osa-alue. Mikä on tekoälyn ja koneoppimisen ero? Koneoppiminen, ja miten sitä voidaan hyödyntää Mitä koneoppiminen sitten tarkoittaa? Antti Merilehto määrittelee koneoppimisen niin, että kone tulee tietyssä asiassa (tietyillä mittareilla mitattuna) paremmaksi ajan myötä. Kone siis ikään kuin oppii tekemään jonkin asian paremmin, kuin mihin se on aikai

4.2 Mitä meinaa inbound-markkinointi?

Kuva
  4.2 Mitä meinaa inbound-markkinointi? Inbound-markkinointi pähkinänkuoressa Inbound-markkinoinnin lähtökohtana on ihmisten oma kiinnostus ja hakeutuminen sisällön pariin. Kun sisältö on sellaista, mistä asiakkaat kiinnostuvat, he luottavat helpommin jatkossakin samaan yritykseen. Outbound-markkinoinnissa taas altistetaan ihmisiä markkinoinnille myös heidän tahtomattaan. Kontaktia otetaan, vaikka ihmiset eivät toivoisi joutuvansa markkinoinnin kohteeksi. Keskeisin ero näiden markkinointikeinojen välillä on ihmisten oma halu tutustua sisältöön. (sales communications -blogi)   Miten inbound-markkinointi sitten toimii? Alla oleva kuva tiivistää inbound-markkinoinnin menetelmän. Houkutellakseen asiakkaita luodaan sisältöä, josta ihmiset pyritään saamaan kiinnostuneiksi. Näin saadaan kävijöitä. Konvertoinnissa annetaan toimintakehotus. Kaupantekovaiheessa tehdään kiinnostuneista asiakkaita, jonka jälkeen heille voidaan lähettää sisältöä tuotetta tai esimerkiksi aiheeseen liittyviä

3.4 Esittelyssä Googlen työkalut

Kuva
  3.4 Esittelyssä Googlen työkalut Googlen tuoteperheestä löytyy useita digitaalisia työkaluja helpottamaan arkea ja työskentelyä. Niiden tarkoituksena on myös edistää digitaalista kehitystä. Esittelen tässä blogikirjoituksessa kolme itselleni uutta työkalua, jotka herättivät niistä lukiessani mielenkiintoa ja ajatuksen: tämän kokisin hyödylliseksi. Työkaluista löytyy lisää lähteenä olevan linkin kautta. Google tasks Google tasks -työkalu mahdollistaa tehtävien asioiden paremman hallinnoinnin. Ladattuaan applikaation, saa yhdistettyä useamman laitteen keskenään. Google tasks integroituu Gmailin ja Google kalenterin kanssa. Sen tuomia erityisiä hyötyjä ovat järjestelmällisyys ja elämänhallinta; tämä onnistuu yksinkertaisesti Google tasks -työkalun avulla. Wear OS by Google Wear OS on ranteessa pidettävä älykello, johon voi yhdistää useita applikaatioita. Esimerkiksi reittien katsominen, maksaminen ja Youtuben käyttö käy helpommin laitteen avulla. Wear OS auttaa tarkastelemaan

2.7 Pintaraapaisu somekohuihin

Kuva
2.7 Pintaraapaisu somekohuihin   Somekohujen syntyminen Somekohu voi nykyään syntyä melkeinpä mistä vaan, mikä sattuu päätymään julkisuuteen. Somekohu leviää kulovalkean tavoin, nykyään erityisesti Tiktokissa. Ihmiset kiihkoutuvat aiheesta tai aiheen vierestä, ja kiihko leviää. (Dagmar). Kun ihmiset katsovat tiettyä julkaisua tarpeeksi monta kertaa, algoritmi näyttää sen yhä useammalle ihmiselle, eikä sitä tarvitse edes jakaa. Seuraukset Somekohut voivat pahimmillaan johtaa siihen, että kohteena olevasta henkilöstä leimataan tietynlainen, ja leima pysyy jopa loppuelämän. Poliitikon tai yritysjohtajan asemassa oleva joutuu ehkä helpommin somekohun kohteeksi, sillä ihmiset odottavat heiltä paljon ja ovat nopeita tuomitsemaan. Erityisesti viime aikoina on puhuttanut Sanna Marinin vapaa-ajan juhlinta. Siitä onkin syntynyt todellinen somekohu.   Tiktokissa pyörivien bilevideon taustalla onkin oletettu kuuluvan huuto: ”jauhojengi”. Koska Tiktokissa trendaavat usein hauskat vide

1.7 Digitulevaisuus – Uhka vai mahdollisuus?

Kuva
1.7 Digitulevaisuus – Uhka vai mahdollisuus?                                                          Tulevaisuuskuvat Tulevaisuus voi näyttää monenlaiselta. Ihminen voi joko hyödyntää kehittyvää teknologiaa, tai teknologia voi ottaa ihmisen valtaansa. Merger -lyhytelokuvassa tulevaisuus näyttää synkältä. Nainen istuu jättimäisen ruudun ääressä antaen teknologian hallita elämäänsä, se on ihan normaalia. Kone on päihittänyt hänet. Microsoft Productivity Future Vision -video paljastaa digitaalisuuden mahdollisuuden. Videossa näkyy, kuinka teknologia helpottaa ja nopeuttaa työskentelyä. Kaikessa ympärillä olevassa on hyödynnetty teknologiaa, kuitenkin pelkästään ihmisten tarpeita hyödyttäen. Tulevaisuuskuva on positiivinen.                                                       Teknologian rooli yhteiskunnassa Teknologian roolia yhteiskunnassa täytyy todella miettiä, jos halutaan välttyä sen mukanaan tuomilta ongelmilta. Meidän yhteiskuntana täytyy suhtautua teknologiaan niin,

Digitaalinen liiketoiminta, ryhmä

Kuva
      Digitaalinen liiketoiminta   Pintaraapaisu  Digitaalinen liiketoiminta on käsitteenä todella laaja. Sen voi käsittää esimerkiksi niin, että yritys pyrkii digitalisaation avulla kehittymään ja tuomaan itseään enemmän esille eri alustoilla. Esimerkiksi markkinointi on hyvin vahvasti siirtynyt sanomalehdistä ja televisiosta verkkoon, mm. eri sivustoille ja sovelluksiin. Tähän liittyy paljolti datan keräys jokaisesta, joka vierailee sivulla tai tekee erilaisia hakuja Googlessa. Alla olevassa kuvassa on meidän ryhmän mietteitä digitaalisuudesta.  Mainonta Kohdennettu mainonta on helpompaa kuin koskaan. Yritykset pystyvät siis paljon tarkemmin löytämään ja kohdentamaan omat mainokset tuotteensa tai palvelunsa kohderyhmälle. Lisäksi näin yrityksen on helpompi yrittää kansainvälisille markkinoille, mikäli se on suunnitelmissa. Kansainvälistä digitalisaatiota on vaikea paeta nykypäivänä. Kansainvälisyys Etenkin koronapandemia kehitti verkon välityksellä tapahtuvaa kanssakäymistä, kaupassa